Tämän takia meinasi päästä suustani monta rupista sammakkoa! Voi että tympäsi. Se ei aina eikä läheskään joka kerta tämä ompelijattaren elämä ole niin ruusuista. Juuri kun ajattelin, että kiinnitän tukikankaat ja pääsen ompelemaan, niin... Voi SAMMAKKO! Siihen se sitten jämähti mokomakin tukikankaan palanen. Sitä sitten jynssäämään jos jonkinmoisilla konsteilla. Ei auttanut taikasieni, ei fairy eikä mikään myrkky eikä edes simpsalapim. Pata pataakin kokeili, mutta siitä tuli niin pahoja sknaarmuja, jotta jätin sen konstin vain kokeiluasteelle. Sitten päädyin siihen vanhaan kitka nimiseen keinoon. Eli käytössä ja kulumalla se pois lähtee. Nyt se on sitten onneksi sen verran kulunut, että sillä tohtii jo pyhäpaitaakin silittää.

-Kiitos kämppäkaverin valkoisten lakanoiden :)!!!